Mitä yhteistä on kielten opiskelulla ja urheilulla?

Urheilua pidetään kansoja yhdistävänä kielenä. Jos kuitenkin haluaa viestiä kanssaurheilijoiden kanssa myös kentän ulkopuolella, on syytä opiskella kieliä. Onneksi sujuvalla kielitaidolla on paljon yhteistä urheilun kanssa. Keinot huippukunnon hankkimiseen voi nimittäin soveltaa myös kielten opiskeluun.

Motivaatio ajaa oppimaan uutta

Tärkeintä kaiken uuden opettelussa on motivaatio. Mikä saa opettelemaan ulkoa saksan epäsäännöllisiä verbejä? Mikä innostaa lähtemään salille kyykkäämään?

Motivaation voi jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäinen motivaatio kielen opiskeluun voi olla esimerkiksi haave koulupaikasta tai työstä ulkomailla, toista kieltä puhuva ystävä tai seurustelukumppani. Usein monia kieliä puhuvat ihmiset, polyglotit, ovat kuitenkin innostuneita kielistä itsessään ja saavat iloa niiden opiskelusta.

Ulkoinen motivaatio kielten opiskeluun syntyy usein käytännöllisten syiden kautta, kun mielessä pyörii tuleva koe tai mahdollisesti kielitaidon kautta ansaittu arvostus työelämässä. Tällöin kielitaidolle muodostuu välineellistä arvoa, kun tavoitteena on saavuttaa jotain muuta kielitaidon kautta. Usein motivaatio ei kuitenkaan ole pelkästään sisäistä tai ulkoista, vaan näiden yhdistelmä.

Tulokset syntyvät epämukavuusalueella

Urheilutreenissä rasitus saa aikaan tuloksia ja parempaa kuntoa. Samalla tavoin kielten opiskelussa kannattaa viedä itsensä epämukavuusalueelle.

Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan pienet lapset oppivat ympärillään kuulemia kieliä vaistomaisesti, koska heillä on tarve luoda yhteys vanhempien ja ympärillä olevien ihmisten kanssa. Toisen vieraan kielen opiskelu ei usein onnistu yhtä luontevasti, koska kielellä ei ole enää samanlaista merkitystä välineenä kommunikoida ympäristölle.

Pakottavan tilanteen kielten oppimiselle voi kuitenkin järjestää uudelleen lähtemällä ulkomaille. Jos muuttaa ranskaan ja pyrkii selviytymään vain paikallisella kielellä, kielitaito kehittyy todennäköisesti nopeasti. Elämä täysin vieraan kielen ympäröimänä saattaa tuntua aluksi yhtä epämukavalta kuin ensimmäinen juoksukilometri, mutta alun jälkeen niin kestävyysjuoksulla kuin ranskankielisellä keskustelulla on tapana lähteä vauhtiin.

Säännöllinen harjoittelu vie huipulle

Kuinka nopeasti voi saavuttaa sujuvan kielitaidon? Paljonko treeniä tarvitaan maratonkuntoon? Ihmiset hakevat hakukoneilta usein vinkkejä pikatielle uusien asioiden saavuttamiseen.

Keskeisintä uusien taitojen saavuttamisessa on säännöllinen harjoittelu, sillä  on täysi mahdottomuus osata hyvin jotain, mitä ei ole koskaan opetellut. Urheilijat kohottavat kuntoaan ja hiovat liikesarjojaan jatkuvasti. Samalla tavoin kielitaitoa täytyy harjoitella pitkäjänteisesti, jotta tuloksia syntyy.

Urheilijoilla on tapana tavoitella jatkuvasti parempaa tulosta, olipa kyseessä hyppyä mittaavat senttimetrit tai pelin aikana tehdyt maalit. Samalla tavoin kielitaidossa pystyy pyrkimään jatkuvasti eteenpäin. Aluksi voi lukea lyhyitä tekstejä, kuten lastenkirjoja ja selkouutisia, joista voi siirtyä televisiosarjoihin ja uuden tuttavan kanssa jutusteluun. Urheilulla ja kielten opiskelulla ei ole olemassa päätepistettä, jolloin olisi treenannut riittävästi. Sen sijaan molemmat vaativat jatkuvaa harjoittelua, jotta taidot kehittyvät jatkuvasti ja pysyvät yllä.

 

Kielioppiharjoitus kuin kuntosalitreeni

Kuten urheilusuoritukseen, myös kielitaitoon kuuluu monta eri osa-aluetta. Aluksi opetellaan yleensä sanastoa ja kieliopin perusteita, joiden kautta alkaa vähitellen ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy ilmaisemaan itseään.

Monipuoliset harjoitukset auttavat oppimaan tehokkaimmin. Esimerkiksi juoksija yhdistää usein kestävyysharjoittelua, intervallitreenejä ja lihaskuntoliikkeitä parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Myös kielten opiskelussa kannattaa hyödyntää monenlaisia tekniikoita. Vieraskieliset elokuvat ja podcastit ovat helppo tapa kuulla kieltä omassa arjessa, sanomalehtiä lukemalla saa tuntumaa asiatekstistä ja kieltä natiivitasolla puhuvien kanssa pystyy harjoittelemaan keskustelutaitoja. Kun aivot (ja keho) saavat monipuolisia ärsykkeitä, syntyy tuloksia.

Lepo viimeistelee vaivannäön

Vaikka aktiivinen harjoittelu on tärkeää, se on lähes hyödytöntä, jos ei välillä lepää. Lihas kasvaa levossa ja päivän aikana saadut kokemukset ja uudet asiat painuvat lyhytaikaisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.

Tutkimusten mukaan unen aikana aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä. Nukkuessa aivot ikään kuin käyvät läpi päivän tapahtumia ja opittuja asioita. Uudet asiat yhdistyvät aiempaan tietoon ja kokemuksiin muodostaen uusia muistoja ja vahvistaen vastikään opittua. Loputon kierrepotkun harjoittelu tai kielioppisääntöjen pänttääminen ei siis välttämättä kehitä taitoja eteenpäin, vaan välillä kannattaa nukkua kunnon unet.

 

Artikkelin on kirjoittanut Johanna Malinen, joka työskentelee EF Education Firstillä Lontoossa. EF Education First on maailman johtava kansainvälisen koulutuksen järjestäjä, joka kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä ja lähtemään maailmalle.

You might also like: