Ja kerran laulus synnyinmaa, korkeemman kaiun saa!

Monet teistä tunnistavat nämä sanat välittömästi ja tietävät, että ne kuuluvat Maamme-lauluun eli Suomen kansallislauluun. Mutta tiedätkö sanojen tarkempaa syntyperää? Ne kirjoitti melkein 170 vuotta sitten suomenruotsalainen runoilija Johan Ludvig Runeberg. Toisin kuin monet taiteilijat, kirjailijat ja runoilijat, Runeberg vakiinnutti asemansa suomalaisten kansallisrunoilijana jo elinaikanaan. Runebergin perintö elää Suomessa vielä tänäkin päivänä.

Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804 pienessä länsisuomalaisessa, ruotsinkielisessä kaupungissa. Myöhemmin Runeberg muutti Turkuun opiskellakseen filosofiaa yliopistossa, ja vuonna 1830 julkaistiin hänen ensimmäinen runonsa. Vuosien 1848 ja 1860 välillä Runeberg kirjoitti ja julkaisi Vänrikki Stoolin tarinat, josta tuli yksi hänen mestariteoksistaan ja suomalaisten rakastama runokokoelma. Eikä ihme, onhan kokoelman ensimmäinen runo juuri Maamme.

Kuinka juhlia Runebergia suomalaisittain?

RunebergintorttuKuten monia suomalaisia juhlapyhiä, myös Runebergin päivää voi juhlia vapaamuotoisesti. Runebergin kirjoittamia runoja luetaan usein ääneen kouluissa ja muissa virallisissa laitoksissa, joten mikäli sisäinen runonlausujasi pyrkii esiin, anna mennä! Runebergin päivään liittyy kuitenkin yksi supisuomalainen perinne: Runebergintortut. Nämä mantelilla ja rommilla maustetut sekä vadelmahillolla päällystetyt makeat leivonnaiset kehitti Runebergin vaimo Fredrika. Fredrika valmisti tortut lievittääkseen miehensä sokerihampaan kolotusta, ja taru kertoo, että tästä päivästä lähtien Runeberg söi aina nimikkotorttunsa aamiaiseksi. Kokeile voittavatko Runebergintortut sinutkin puolellesi! Suomenkielisen reseptin löydät esimerkiksi tästä blogiartikkelista.

[English]

You might also like: